Source text in English | Translation by traitakari (#26756) |
Boom times are back in Silicon Valley. Office parks along Highway 101 are once again adorned with the insignia of hopeful start-ups. Rents are soaring, as is the demand for fancy vacation homes in resort towns like Lake Tahoe, a sign of fortunes being amassed. The Bay Area was the birthplace of the semiconductor industry and the computer and internet companies that have grown up in its wake. Its wizards provided many of the marvels that make the world feel futuristic, from touch-screen phones to the instantaneous searching of great libraries to the power to pilot a drone thousands of miles away. The revival in its business activity since 2010 suggests progress is motoring on. So it may come as a surprise that some in Silicon Valley think the place is stagnant, and that the rate of innovation has been slackening for decades. Peter Thiel, a founder of PayPal, and the first outside investor in Facebook, says that innovation in America is “somewhere between dire straits and dead”. Engineers in all sorts of areas share similar feelings of disappointment. And a small but growing group of economists reckon the economic impact of the innovations of today may pale in comparison with those of the past. [ … ] Across the board, innovations fueled by cheap processing power are taking off. Computers are beginning to understand natural language. People are controlling video games through body movement alone—a technology that may soon find application in much of the business world. Three-dimensional printing is capable of churning out an increasingly complex array of objects, and may soon move on to human tissues and other organic material. An innovation pessimist could dismiss this as “jam tomorrow”. But the idea that technology-led growth must either continue unabated or steadily decline, rather than ebbing and flowing, is at odds with history. Chad Syverson of the University of Chicago points out that productivity growth during the age of electrification was lumpy. Growth was slow during a period of important electrical innovations in the late 19th and early 20th centuries; then it surged. | Kalifornian Piilaaksossa, San Franciscon lahden pohjukassa eletään taas kiihkeintä nousukautta. Suuret lupaukset Amerikkalaisesta unelmasta keräävät kaupunkiin niin maailman lahjakkaimpia koodareita ja teknoyrityksiä kuin tilipussia havittelevia bisnesenkeleitä. Uusrikkaiden miljoonaptioiden myötä neliöhinnat hipovat pilviä kaupungissa ja ympäröivän osavaltion luonnonkauniissa kesämökkikunnissa Kalliovuorten juurilla. Piilaakson maine maailman johtavana tietotekniikkayritysten keskittymänä juontaa juurensa 1970-luvun alkuvuosiin, jolloin hippiliikkeen syntysijojen kupeessa IT-alan uranuurtajat kehittivät maailmaa ja tietokoneita mullistavia teknologioita. Vuosikymmenien saatossa maailma onkin päässyt nauttimaan Piilaakson ihmemiesten aikaansaannoksista kosketusnäytöistä hakukoneisiin ja etäohjattaviin lennokeihin. Muutaman laihan vuoden jälkeen viimeaikainen nousu luo uutta uskoa laakson tulevaisuuteen, mutta eriäviäkin mielipiteitä kasvun kestävyydestä on kuultavissa. Piilaakson syvällisesti tuntevat yritysjohtajat paljastavat, että paikallisten koodarien ja insinöörien tiedoissa ja taidoissa on usein paljon toivomisen varaa. Esimerkiksi Tivi-lehden haastatteleman rekrytointiasiantuntija Tuomas Rinnan mukaan Piilaaksossa "työtä saa jokainen, joka osaa koodata edes jotain." Samoilla linjoilla on maksupalvelu PayPalin perustaja Peter Thiel surkutellessaan The Economist -lehdessä Amerikkalaisen innovoinnin alemmuustilaa ja ahdinkoa. Heitäkin kriittisempi on pieni mutta kasvava joukko taloustieteilijöitä, joiden mukaan nykypäivän keksinnöt kalpenevat hyödyllisyydessään ja kaupallisuudessaan takavuosien maailmaa mullistaneille ideoille. Millaisia nämä nykypäivän paljon parjatut keksinnöt sitten ovat? Kieltämättä Piilaakson tuoreimmat uutuudet saattavat taloustieteilijöiden silmissä näyttäytyä aiempaa hankalammin kaupallistettavina. Päivän sana on laskentatehon helppous ja halpuus, jonka ansiosta tietoa eli dataa voidaan käsitellä suuremmissa mittasuhteissa kuin koskaan historiassa. Koneet myös kehittyvät päivä päivältä älykkäämmiksi ja taitavammiksi ihmiskielen ymmärtämisessä, mikä näkyy esimerkiksi kehittyneissä puheentunnistuskoneissa ja Google Translaten kaltaisissa konekääntäjissä. Jännittäviä uusia tekniikoita löytyy myös virtuaalitodellisuuden ja 3D-tulostinten saralla, joista povataan monia tulevaisuuden sovelluksia liike-elämän, teollisuuden ja lääketieteen käyttöön niin maailmalla kuin Suomessakin. Kuuta taivaalta tavoitteleva, tahi kuuhun siirtokuntaa haikaileva optimisti saattaa syyttää aikaamme paikalleen jämähtyneisyydestä. Historia kuitenkin osoittaa, että teknologinen kehitys ei ole luonteeltaan vääjäämätöntä edistystä tai taantumusta vaan aaltoliikettä, jonka kestävimmät hyödyt ja sovellukset ovat aikalaisille usein vaikeasti havaittavissa. Tätä mieltä on muun muassa Chicagon yliopiston taloustieteen professori Chad Syverson, jonka mukaan taloudellisen tuottavuuden kasvu ei esimerkiksi 1800-luvulla ripeässä sähköistymisessä ollut juurikaan sidoksissa ajan teknologiseen kehitykseen. Talouskasvu pysyi päinvastoin takkuisana koko vuosisadan alkupuoliskon ajan, kunnes sotien jälkeen sähkön, radion ja muiden uusien kulutushyödykkeiden suosio räjähti suuren yleisön keskuudessa. |